Teksti ovessa ja kassilaukku

Huh, viime yönä viimein sain tupsuteltua viimesen kirjaimet... (vaikeeta kuvata suoraan :D)

 

Valmiista kirjainsabluuna-arkista limpsoin tarvittavat kirjaimet ja yksitellen kiinnittelin maalarinteipinpalasilla ja keittiösienestä leikatulla tupolla tupsuttelin. Maali oli ihan askartelumaalia.  Apuviivoja tein lyijärillä, mutta ne nyt oli miten sattuu...kolme senttiä tuntu olevan toisessa päässä toista mitä toisessa. Jos meni ihan vinksin vonksin, niin pyyhin samantien pois märällä talouspaperilla. Vinksin vonksin on edelleen, mutta niinhän meillä kaikki :D

Herra Taiteilijan kuva löytyy oven ja tekstin yläpuolelta. Kuva on otettu 2005 tai 2006 Hämeenlinnassa Sirkuksessa.

  

Kukahan maalais katon ja laittas listoja....

 

 Oven teksti on Kotiteollisuuden biisin Siemen alla routaisen maan kertosäe.

 

Käytiin Tipun vaatevarastoo tänään täydentämässä. KappAhlista löyty mun maihareihin (jotka tänään kaivoin vintistä) sopiva laukku. Wohoo!

Hillontapasta ja Tunnustus

 

Ajattelin tänä vuonna jättää omenahillotouhut tekemättä. Koska se kuumien purkkien kanssa lärääminen on niin nuivaa...muistin kyllä sitten, että ainakin viime vuonna olin pistäny pakastimeen hillot...:D :D

Tänään kuitenkin Tipusen kanssa käytiin keräämässä paidan helmallinen omenoita ja surautin pikasesti hillosokerilla (mittailematta ) yllä olevan satsin omenahilloo tai jotain sen tapasta. Kyllä se siitä sitten kylmässä kiinteyty, ehkä vähän liikaakin...Vasemmanpuoleissa on mausteena minttua ja oikeen puoleisessa kanelia. Sen verran uhrauduin, että otin yhden vohvelin ja maistelin molemmat sen kanssa. Tykkäsin mintusta, oli jotenkin niin erilaisen makunen kun mihin on tottunu. Muut tykkäs enempi kaneliversiosta. Nyt sitten mietin, että pitäskö kuitenkin tehdä pakkaseen pikkusen edes hilloo, näitä vähän erilaisia. Ja millähän muulla vois maustaa...? Omenoita kuitenkin tulee, vaikka aikas ruupuja kaiken kaikkiaan ovatki.

Tähänkin päivään mahtu kiva yllätys; Birdiebabelta sain myös Tunnustuksen.

  

Paljon kiitoksia tästä! :)

Syksyn tuo Hirvi, Etana, Siili ja Kettu...

Koitin eilen saada syksytunnelman olkkariin vaihtamatta verhoja. Oon edelleen Ikean pitsiverhoihin ihastunu ja olisin mielelläni niitä vielä ikkunoissa vähän aikaa roikottanu. Mutta ei. Pelkillä tyynynpäälisillä ja muulla tilpehöörillä ei sävy muuttunu syksyseks. Oli siis kaivetta äklönihanat syksypaneelit esiin. Kangas osu silmiin joku vuosi takaperin Halpa-Hallissa. Soitin sieltä Äitelle ja nauroin että täällä on niin karseeta kangasta syksyverhoihin, että pakko ostaa :D Myyjä ehkä vähän pyöritteli silmiään kun pyysin sitten puhelun jälkeen 10 metriä ko. kangasta.

 

Nyt kuosi kyllä jo kyllästyttää. Toisaalta ovat ikkunassa niin vähän aikaa, että ehkä ne menee vielä.

 

Pöydälle kokeilen (kunnes kyllästyn Tipun riivintään) Mummun virkkaamaa pöytäliinaa, joka löyty mökiltä vintistä. Väri on tommonen epämääräsen likanen ja ajattelinkin ensin, että eihän se edes käy. Kunnes sitten tajusin, että mulla oli jemmattuna syksykäyttöön tämmönen huopa (oisko jostain saanu eurolla...ei mitään mielikuvaa alkuperästä) ja siinä on tommosta samaa harmaan tapasta.

 

Kynttilöiden takana olevaa kukkatelinettä oon kanssa nyt mietiskelly, että jokohan joutais pois. Maalasin joskus kullanvärisellä spraylla ja hyvin on palvellu. Nyt vaan on kukat käyny vähiin ja se näyttää hassulta.

 

Nanalle viritin tuolille maton, jonka saa pois kun tulee vieraita. Vanha rouva on koko ikänsä ollu semmonen karvantiputtelija että ihme ettei oo jo ruvettu pitään vaan valkosia vaatteita :D :D

Valopallukatkin kaivelin eilen ikkunaan.

  

Tän maalaan valkoseks. Sopii paremmin olkkarinjatkeen kynttilökruunuun..joka muuten pitää varmaan maalata kanssa. Ostin, olikohan se nyt Tokmannilta halpaa  Mastonia (2,90€/prk)...maali on valkonen ja se kynttiläkruunu kermanvärinen...vai pitäsköhän miettiä vielä. Tänään olin jo yhtä lyhtymökkiä menossa maalaan kun sitten kellarinrapussa päätinkin, että se onkin oikeestaan harmaana oikeen hyvä. :)

 

Vessan oven sabluunateksti on vaiheessa..hidasta. Voisin melkein sanoo, että jos oisin älynny mikä homma, niin en ois ruvennu. Kaikista mittailuhommista luovuin jo alkuunsa, luotan siihen, että kyllä se siellä pöntöllä istuessa ja kattoessa näyttää ihan hyvälle! :D

Niin juu ja loppuun etsintäkuulutus. Jos joku tietää, mistä/keneltä voi ostaa pienen nahkapussin (n.4cm x 5cm), niin saa kertoo. Olisin onnellinen. Mun tuluskukkaro vetelee viimesiään. Kivimessuilla ja kivikaupoissa on ollu vaan samettisia. Ajattelin myös itte ommella, mutta ei taida mun kone pystyä nahkaan.

Tunnustus

Päivään tuli aurinkoo (ulkona on ihan pilvistä) kun huomasin, että Haltiakummi oli muistanu mua:

 

Tunnustusta saatteli mukavat sanat, joista ei voi tulla kun hyvälle mielelle! Lämmin Kiitos vielä! :)

Tässähän oli sääntönä, että annetaan seitsemälle eteenpäin ja ne seitsemän asiaa itestä.

Ojennan tän nyt yhdelle, ainoolle ja parhaalle eli

Äitelle

Äitehän alotti blogin pitämisen mun "painostuksesta". Itte alotin viime vuoden puolella sen takia, että Äite näkee suht reaaliajassa mun räpellykset. Me asutaan sen verran kaukana toisistamme, että aika harvoin nähdään loppujen lopuks (paitsi kesällä viikonloppusin mennen tullen :D :D) joten mikäs sen parempi tapa esitellä tekemisensä kun blogi! Hienona lisänä tähän on tullu myös muut lukijat ja monet inspiroivat blogit!

Kiitos Äite että pidät blogia ja päivitätkin sitä aina kun kerkeet (ja kun vähän persuuksille potkii :D)! Kyllä se vanhakin oppii, kun oikein kovasti harjottelee! 

Haltiakummi meinas, ettei tarvi paljastuksia itestä,joten jätetään ne tällä kertaa ;)

Enkelikehyksen alku ja Tunnustus

Ostin joku vuosi takaperin Sokoksen alehyllystä peilin, jonka kehykset ajattelin maalata tummaks ja viedä saunalle. En tarttunu toimeen heti ja vuosi pari vierähti ja muistin peilin. Olisin maalannu ne kehykset...Löyty pelkät kehykset. Peili oli rikkoutunu meidän loistavassa kellarisäilytyksessä romujen seassa... Nyt tuntuu sitten liian monimutkaselta alkaa siihen uutta peiliä hommaan. Eli saavat olla vaan ihan pelkät kehykset... Aika lohmiintuneet oli ja pari reikääkin löyty. Ajattelin paklata ne. Paklasin, mutta joku meni pieleen. Paklattu kohta jäi rumasti näkyviin sprayn alta. Hioin ja putsasin, mutta en ilmeisesti tarpeeks hyvin...No, hioin kohdan pois ja maalia taas pintaan. Tuli parempi, muttei hyvä. Joten eipä sitten muuta kun enkeli päälle niin ei näy :D :D Ajattelin ensin enkeleitä kehyksen keskelle, niinkun tauluun, mutta en saanu niitä siimalla hyvin. Seinään en halua enempää naulan reikiä. Nyt pitäis sitten löytää kirpparilta lisää noita kipsienkeleitä, halvalla tietenkin. :)

 

Himppasen ylempänä sais olla toi alempi enkeli. Se voi olla että mun täytyy koittaa vielä saada maalipinta paremmaks, niin voin ottaa sen siitä kokonaan toiseen kohtaan . Tää tulee näin pieneks hommaks oleen varmaan aika pitkäikänen projekti kun veivailen noita vähiä enkeleitä :D

Tämmönen kehys oli alkujaan (tai ei ihan alkujaan, sillon siinä oli peilikin).

 

Sain Saltunraitin aNNalta Tunnustuksen. Iso kiitos siitä! :)

  

Tämmöstä ohjeistusta:

Tunnustuksen saamiseen liittyy, että se pitää

jakaa eteenpäin 7:lle ja kertoa itsestä 7 asiaa.

 

Itte haluan antaa tän Tunnustuksen seuraaville bloggareille ja blogeille:

 

Sanna-Pauliinalle, Nostalgiaa ja Patinaa 

 

Titille, Titin blogi

Helille, Kotoisaa arkea

Liisalle, Alice in Wonderland

Tuksulle, Wanha Mummula

Johannalle, Hopiareunus

Kodinhengelle, Inspiraatiota arkeen!

Ja sitten ne 7 asiaa minusta...ööö... :D :D

1. Oon 34-vuotias

2. Mulla on kaks lasta, tyttö(-09) ja poika (-03)

3. Löytyy myös Mies, ollaan oltu yhdessä kohta 20v.

4. Ammatiltani oon lähihoitaja, nyt vielä kotiäiti

 

5. Lähtisin jo mieluusti töihin, mutta vielä ei pysty

 

6. Lempivärini on musta

7. Tykkään enemmän kissoista kun koirista

 

 

Hommat etenee

Saimpas kun sainkin apteekkarin lipaston eilen yömyöhällä vielä kertaalleen maalattua. Päivänvalossa kattoen sitten siinä ehkä ois ollu vara vielä sutia ja korjailla mutta en sutinu. On nimittän mun maalaamaks yllättävän hyvä! Mulla lopahtaa mielenkiinto jos alan nysvään liiaks. Niin kauan kun sai telalla vedellä niin kaikki meni loistavasti, sitten kun vaihtu pensseliin, niin alko oleen turhan "eläväistä" pintaa :D :D Ostin eilen vielä jonkun mestaripensselin että ei ollu huonosta sudista kiinni vaan ihan sutijasta. Uusia vetimiähän kattelin muutamastakin paikasta, mutta en halua maksaa yhdestä vetimestä mitään 5€/kpl (varsinkin kun niitä ois tarvittu 15). Nyt kun sitten ruuvailin vanhat takas, niin eihän ne kyllä niin sovi ton valkosen kanssa. Silmä kyllä jo tottu, että ei ne enää niin pahoilta näytä. Luultavasti ruuvailen ne vielä jossain vaiheessa irti ja mastonia pintaan.

 

Ihan ongelmitta en paikoilleen saanu. Olin siis vaan vetäny kauemmaks tosta seinästä ja nyt kun työnsin takasin, niin toisen puolen takajalka irtos...Pojan avustuksella sain kolme Remestä tunkiks ja liimasin jalan paikalleen. Siitä sain laskettua sitten pienen maton päälle, jolla hilasin melkein seinään kiinni. No, en saanu sitä takajalkaa nostettua ahtaan tilan vuoks sen maton päältä. Eli matto myttyyn ja lipaston alle :D :P. Veli tuli onneks käymään ja nosti mulle lipastoo, että sain maton alta...nooh, se jalka tippu taas. Tällä kertaa, pikaliiman sijaan puuliimaa ja lipasto paikoilleen. Ja huom. veli nosti toisella kädellä ja liimas toisella :D :D. Voimattoman naishenkilön elämä on paljon monimutkasempaa ...

 

 Kesäryijyn tilalle laitoin Äiten mökiltä tuoman pöytäliinan. Harmittaa, kun en keksiny siihen liinaa isompia tuhoomatta  mitään kiinnityssysteemiä, nyt se on vähä hassu.

  

Tämmönen lipasto siis oli ennen maalia...kuvan muistin ottaa siinä vaiheessa kun olin jo irrottanu vetimiä. On se nyt valkeena paljon hienompi, on vaan sellanen olo, ettei se sovi meille :-O. Kaikki tekstiilitkin tuntuu liian räikeiltä kun alkaa miettiin mitä kaitaliinoja sun muita mulla on.

Syksyverhot tuli nyt Jotexilta uudet, niin ne nyt ei oo liian räikeet ainakaan.

 

Ja ikkunanväliin vaihtu tietenkin kanssa.

 

Seuraava potilas ois sitten tää.

 

Murheenkryyni, pitää teippailla...sitten en tiä, pitäskö ovet irrottaa...sisältäkin pitää maalata. Mutta nyt on pakko, se on ihan totaalisen kammottava ton valkosen vierellä nyt :P

Itse asiassa keittiön omituiset vaaleenpunaset seinätkin on nyt erityisen kamalat...vaikken niitä yleensä silleen kattele. Oon vaan aatellu, että sitten joskus remppaillaan keittiö ja siihen asti ihan sama. Seiniä en ala kuiteskaan maalaan, liikaa vanhoja sähköjohtoja jne.

Nyt on siis syksy keittiössäkin! :)

Veranta by night

Aina sitä kipeenä muutaman valokuvan jaksaa ottaa :P :D Ainakin sillon kun on lääkitys kohdillaan. Kolmen  (vai neljän) päivän seurantatutkimukseni tuloksena on, että kun viiden tunnin välein ottaa burana-capsin olo on ihan siedettävä. Tai ainakin siis jaksaa olla pystyssä ja tehdä pakolliset. Tipu on selvästi tulossa kipeeks, eli voisin jo kipikapi parantua!

 

Maalaushomma seisoo. Yhden kerroksen taitaa lipasto vielä tarvita Helmiä pintaan. Yllättävän paljon uppoo maalia...vedin meinaan pohjamaalia kolme kerrosta ja nyt varsinaista sitten kaks.

 

 

Vessan oven sabluunatekstiä aloin tekeen eilen illalla, mutta jäi kesken (ihan alkutekijöihinsä), liian rasittavaa oli pää kenollaan ylöspäin koittaa mittailla rivejä ja välejä ja kaikkee tylsää...sorkin oven lyijärillä ja huonolla kumilla sen näköseks, että piti ostaa aamulla ruokakaupasta joku taikasienen tapanen :P

 

 

 

 

Hyvää viikonloppua!